Noidan kauppa

Hei.

Näyttelynsuunnittelu kurssilla minulle jäi ylimääräistä aikaa, joten päätin tehdä hieman isompitöisen InkTober- teoksen. Eli kahdentenatoista päivänä aiheena oli taikakauppa. 

Ensin paperille ei tahtonut tulla mitään, mutta hetken mietiskelyn ja suunnittelun jälkeen aloin lyijykynällä hahmotella huonetta. Huoneeseen aloin sitten lisäillä tavaroita ja kaikkea, mitä taikakaupassa voisi olla: loitsukirjoja, rohtoja, myrkkyjä, kutistettuja päitä, pääkallolla ja paljon muuta. 

Kun olin suunnitellut kaiken valmiiksi lyijykynällä, aloin tussata työtä. Siinä menikin sitten koko koulupäivä, sillä työssä on melko paljon yksityiskohtia. Illemmalla innostuin sitten vielä värittämään työn akvarelleilla. 

Mielestäni akvarelli väritys sopii hyvin työhön ja tuo siihen tunnelmaa, jos olisin jättänyt teoksen mustavalkoiseksi se ei olisi ollut läheskään niin näyttävä, mitä se on väritettynä. 

Aluksi tosiaan aioin jättää työn mustavalkoiseksi, mutta illalla minua alkoi inspiroimaan ja oli pakko päästä taiteilemaan, joten päätin värittää tämän teoksen. Työstä tuli mielestäni melko hyvä, vaikka joitain kohtia olisi voinut vielä hieman jatkaakkin. 

Siinäpä kaikki taas tältä kertaa :^) 

-Lenni

InkTober

Hei.

Olen tässä lokakuun aikana tehnyt InkTober-haastetta ja ajattelin esitellä teille, mitä olen tähän mennessä saanut aikaiseksi. Ensin kerron hieman haasteesta itsestään.

InkToberin kehitti Jake Parker vuonna 2009. Hän on kuvittaja Amerikasta, Utahista. Jake halusi kehittää taitojaan musteen ja tussien parissa, joten hän kehitti InkToberin.
InkToberin aikana taiteilijat tekevät joka lokakuun päivänä tussilla tai musteella teoksen. 

InkToberiin on virallinen aihelista Jake Parkerin sivuilla, mutta useat keksivät oman listan, mitä minäkin päivänä haluaa piirtää. Itse tein yhteisen aihelistan ystäväni kanssa, joka myös osallistuu InkToberiin. Joka päivän päätteeksi teokset voi julkaista sosiaalisessamediassa #InkTober.

1.10.

Ensimmäisenä päivänä aiheenamme oli ' Reptiles ' eli matelijat. Päädyin siis tekemään kaksi liskokaverusta katselemassa tähtiä. 

2.10.

Toisen päivän aiheena oli 'ruumis'. Lokakuun viimeisenä päivänä on Halloween, joten otimme listalle myös pelottavia ja karmivia asioita. Piirsin siis toisena päivänä ruumiin istumassa sohvalla hämärässä huoneessa. 

3.10 

Kolmantena päivänä aiheena oli 'Perhoset/kiitäjät'. Piirsin pari yöperhosta: toisen varjostaen viivoilla ja toisen tein kokonaan pelkillä pisteillä. 

4.10.

Neljäntenä päivänä piirsin kuvan aiheesta 'huivin jakaminen'. Kuvassa näkyy hahmoni Nuuti ja Santeri, joista kerroin aiemmassa postauksessa. Santeri on kutonut todella pitkän huivin, jonne kaksikko on kietoutunut. 

6.10.

Kuudennen päivän 'Sarjamurhaaja' aiheesta piirsin  pelottavan näköisen pellen, jolla on ase kädessä. Inspiroiduin teokseen Amerikassa tapahtuneista klovni-havainnoista. 

7.10

Seitsemäntenä päivänä aiheesta 'merenelävä' piirsin meduusan. Suunnitelmissani oli jotain hienompaa, mutta aika loppui kesken. Työt pitäisi muistaa aloittaa ajallaan, eikä myöhään illalla, kuten minä teen. 

8.10.

Kahdeksannen päivän kuvaan lisäsin hieman väriä. Aiheena oli 'Myöhään valvominen'. piirsin kuvaan taas omia hahmojani: Mantelin ja Nyyrikin. He ovat majassa katsomassa elokuvia myöhään yöllä. 

9.10.

Yhdeksäntenä päivänä tein luurankoja juomassa teetä pyöreän pöydän ääressä. Aiheena tuona päivänä olikin 'teekutsut'. Kuvaa tehdessäni muistin jälleen, kuinka vaikeita ihmisluurangot on piirtää. 

10.10 

Aiheenani oli 'yksinäinen surullinen kummitus', joten piirsin pienen kummituksen harhailemassa pimeässä metsässä. Tämä työ on tähän mennessä yksi lempi töistäni InkTobeia tehdessäni. 

Tässäpä kaikki taas tältä kertaa. :^) 

-Lenni 

Nyyrikki ja Manteli

Hei.

Tänään, kuten jo aiemmin lupasin, esittelen teille uudempia hahmojani. Hahmoja minulla on kertynyt aikamoinen liuta, joten tulen tässä tulevaisuudessa luultavasti heitä esittelemään lisää, mutta tänään on Nyyrikin ja Mantelin vuoro.

Nyyrikki on noin kolmetoista vuotias poika, joka asuu äitinsä ja velipuolensa kanssa. Hän on ujo vaaleahiuksinen ja melko lyhyt. Nyyrikin äiti, Isabelle on valkea peuranainen, mutta pojan isästä ei valitettavasti ole mitään tietoa. Noki on Nyyrikin velipuoli hän, toisin kuin Nyyrikki, on melko pitkä mustahiuksinen ja punasilmäinen surumielinen nuori. Heidän lisäkseen perheeseen kuuluu viisi kissaa: Lakritsi, Orvokki, Kanerva, Kurkuma ja Siirappi.
Nyyrikki rakastaa lukemista ja kissojaan. Nyyrikki pitää merestä ja kävelyistä rannoilla. Ujo poika harvoin tulee ulos kodistaan yksin. Hänen mukanaan usein tavataan hänen paras ystävänsä Kasperi.
Nyyrikillä ei ole jalkoja, mikä vaikeuttaa hänen elämäänsä melko paljon. Hän menetti jalkansa onnettomuudessa, johon hän joutui kaveriporukkansa kanssa. Nyyrikki, Kasperi ja Jeremia päättivät mennä eräänä yönä tutkimaan autiotaloa. Retkellä oli huono loppu ja Nyyrikin jalat jouduttin amputoimaan.
Saaren taitava satoja vuosia vanha mekaanikkozombie, Ralle rakensi Nyyrikille jalkaproteesit. Uskollisten ystävien voimin Nyyrikki parantui ajallaan ja oppi kävelemään uudelleen.

Kasperi eli Manteli on Nyyrikin paras ystävä. Hän asuu vanhempiensa Oskarin ja Nian kanssa farmilla. Manteli on hiljainen, muttei kovinkaan ujo, kuten Nyyrikki. Mantelilla on todella kiharat punaiset hiukset, tummahko iho ja pisamien täyttämät kasvot. Hän on melko pitkä ja soittaa kitaraa ja on myös melko hyvä laulamaan, vaikkakaan moni ei sitä pääse kuulemaan. Manteli on rauhallinen ja pitkäpinnainen nuori poika. Hän pitää huolta Nyyrikistä ja on lähes koko ajan pienemmän pojan henkisenä tukena ja apuna,
Nyyrikin tapaturma teki pojista vielä läheisemmät, kuin ennen ja nyt he ovat lähes erottamattomat. Mantelin avustuksen ja rohaisun avulla Nyyrikistäkin on tullut hieman rohkeampi, mutta silti punapää on aina hänen mukanaan varmistamassa, että Nyyrikillä sujuu kaikki hyvin.


Perjantai I, 2016

Työssä näkyy oma hahmoni Nyyrikki sinisävyisessä huonessaan. Kuvassa on rauhallinen tunnelma. Teoksessa on yö. Tarkemmin sanoen kymmentä vaille yksi, kuten huoneen seinällä olevasta kellosta voi nähdä. Ulkona sataa vettä ja Nyyrikki itse on videopuhelussa parhaan ystävänsä kanssa.
Työ on toteutettu tussityönä, jonka väritin akvarelleillä. Teoksen sävyt ovat sinivioletteja, mutta seinällä näkyy värikkäitä valoja, jotka tuovat mukavaa vaihtelua huoneen sinisyyteen.

Perjantai II, 2016 

Teoksessa on hahmoni Kasperi eli 'Manteli'. Mantelin huone on hieman sotkuisempi, kuin Nyyrikin huone Perjantai I -työssä.  Tein työn lämpimillä väreillä, jotta se olisi ikään kuin vastakohta toiseen työhöni. Manteli on myös videopuhelussa Nyyrikin kanssa, kuten tietokoneen näytöstä voi nähdä. Teosten tapahtumilla on siis sama aika. Sama perjantai yö. 

Perjantai-teoksissa on molemmissa rauhallinen ja kodikas tunnelma. Ensimmäisessä työssä hallitsevana värinä on sininen ja toisessa oranssi. Vastaväreinä ne sopivat yhteen melko kivasti. Kuvat ovat täynnä pieniä yksityiskohtia, joita minusta on mukava piirtää. Molempien poikien huoneista löytää asioita joista he pitävät ja huoneet peilailevat heidän luonteitaan.  

Työt onnistuivat mielestäni todella hyvin. Voisin melkeinpä väittää niiden olevan parhaimpia töitäni. Perjantai-töitä oli mieluisaa tehdä ja pidän todella paljon tekniikasta. 

Usein se, että työtä tykkää tehdä näkyy myös lopputuloksessa. 

Nähdään taas ensi kerralla :^)

-Lenni

Santeri ja Nuuti

Hei. 

Tänään kerron teille hahmoistani, jota olen piirtänyt jo noin neljä vuotta. Olen koittanut piirtää heistä sarjakuvia ja muuta, mutta se on jäänyt suurimmaksi osaksi vain suunnittelun tasolle. 

Hahmoihini kuuluu tavallisa ihmisiä, fantasia olioita, alieneita, zombeja ynnä muuta sellaista. Olen ajatellut tehdä heistä lapsille suunnattua sarjakuvaa ja teinkin pari sivua. pikkusiskoni pitivät siitä kovasti ja pyysivät, että tekisin lisää, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi. 

Yksi ensimmäisistä hahmoistani on Santeri. Santeri on ujo, mykkä nuori poika, joka asuu pienellä saarella. Saari on osa saaristoa, jossa muutkin hahmoni asustavat. Hän asuu puisessa mökissä kumppaninsa Nuutin kanssa, josta kerron seuraavaksi.

Nuuti on hahmoista suosikkini. Hän on avaruusolio, jolla on neliskanttinen pää, jossa on mustat kuopat silminä. Hän on todella pitkä ja ehkä jopa hieman pelottavan näköinen, mutta todellisuudessa Nuuti on hyväsydämminen ja lempeä olento avaruudesta. 

Hän asuu saarella Santerin kanssa, joka alun perin löysi ja pelasti Nuutin merestä, jonne hänen aluksensa oli syöksynyt.

Sain idean Nuutiin unesta, jossa hän ei ollut niinkään lempeä, sillä uni oli painajainen. Unessa yritin paeta tätä vihreää laatikkopäistä oliota, mutta turhaan. Yhtä äkkiä Nuuti pomppasi kulman takaa ja puukotti minua suurella veitsellä. Seuraavana päivänä koulussa englannin tunnilla piirsin sen hauskan näköisen olion, joka minut unessani tappoi. Vaikkakin 'ensitapaamisemme' ei ollut paras mahdollinen, tykästyin häneen ja vieläkin hän on suosikkini. 

Nuutin ja Santerin kanssa seikkailevat muun muassa Ralle, joka on suuri pesäpallofani ja zombie, Isabelle, joka on kuvan kaunis valkoinen peurakentauri, Nia sekä Oskar, jotka ovat maanviljelijä pariskunta. Hahmoja on moneen lähtöön, sillä sarjassa on surumielinen nuori poika Noki sekä hänen itsekeskeinen ja isonenäinen parasystävänsä Christian sekä heidän ystävänsä, joita on aikamoinen liuta. Sarjan saarelle mahtuu monenmoista kulkijaa: merenneitoja, valaita jotka suihkuttavat teetä noustessaan pintaan merestä, kalastaja kissoja, sekä Murho. Murho on mysteeri mies, josta ei paljoa tiedetä. En myöskään minä. Onko hän syyllinen saaren ovenkahvojen katoamisen takana? Kukaan ei tiedä.

Teen luultavasti vielä toisen postauksen, jossa esittelen muita hahmoja tarkemmin, joten nähdään taas myöhemmin. 

-Lenni :^) 

Suomi 100 vuotta

Hei. 

Tänään esittelen teille näyttelyn, jonka näyttelyn toteuttamisessa teimme. Näyttelyssä on vähän päälle kolmekymmentä työtä, joita teimme ryhmänä, jossa oli taide14 ja taide15 luokkien oppilaita sekaisin. 

Kurssin alussa koko ryhmä teki taideteoksia näyttelyä varten, jonka jälkeen kuvasimme teokset. Saatuamme kuvia teoksista pääsimme suunnittelemaan julisteita ja kutsuja näyttelyä varten. Teinkin niistä jo postauksen aiemmin. Julisteet valittuamme jaoimme niitä ympäri Raahea ja Oulua. Lähetimme kutsuja perheillemme, tutuille sekä muille, jonka jälkeen ei ollut paljon muuta tekemistä, kuin näyttelyn pystytys ja avajaisten järjestäminen. 

Töitä oli niin paljon, että aluksi näytti siltä, ettei kaikille ole tilaa, mutta suunniteltuamme ryhmänä paikkoja, jokainen teos löysi sopivan paikan itselleen. Näyttely toimii mielestäni hyvin ja vaikkakin kaikki teokset ovat niin erilaisia värimaailmaltaan, aiheeltaan ja tekniikaltaan, ne näyttävät hyvältä ja yhtenäiseltä näyttelyltä. Kaikkia sentään yhdistää teema: Suomi 100 vuotta. Näyttelyssä oli useita eri tekniikoita: taidegrafiikkaa, akryylimaalauksia, akvarellimaalauksia, sarjakuvia, sekatekniikkaa, installaatio, tussitöitä sekä pesutekniikkaa. 

Näyttely oli melko isotöinen järjestää, mutta loppujen lopuksi saimme kaiken valmiiksi aikataulussa. Avajaisiin tuli ihmisiä ja kaikki sujui hyvin. Mielestäni näyttelystä tuli todella hieno ja siinä on paljon erilaisia töitä Suomeen ja suomalisuuteen liittyen. 

Siinäpä kaikki tällä kertaa :^) 

-Lenni

Julisteita Suomi 100 vuotta -näyttelyyn

Hei.

Tänne olen taas eksynyt blogia kirjoittamaan, viime postauksesta onkin jo vierähtänyt hetki.

Näyttelysuunnittelun kurssilla ryhmämme tehtävänä oli järjestää näyttely. Lyhyesti kurssiin kuului näyttelyn pystyttäminen, tehdä kutsut, julisteet, lehdistötiedotteet ja kaikki muu, mitä näyttelyyn tarvittiin. Nyt, kun en ole hirveämmin ehtinyt taiteilemaan, ajattelin, että tekisin postauksen julisteista ja kutsuista, joita suunnittelin näyttelyä varten. Esittelen näyttelyä euraavassa postauksessani tässä lähiaikoina. 

Ensimmäisen julisteen tein ystäväni, Ellin, 'Hyvästit' maalauksesta. Rajasin kuvasta yksityiskohdan, jossa näkyy kaunista lumihankea, puinen mökki sekä lumen peittämiä kuusia. Kuvassa näkyy hienosti Ellin tekemät pensselinvedot, mikä mielestäni sopii julisteeseen hyvin ja tuo siihen maalauksellista vivahdetta, sillä näyttelyssä on usesampi maalaus. 
Tein myös julisteeseen sopivan kutsun samaisesta maalauksesta. Kumapaakaan julistetta eikä kustsua kuitenkaan valittu viralliseksi kutsuksi eikä julisteeksi. 

  

Yläpuolella näkyy Ellin koko työ, jonka valmistusvaiheista, ja muusta voit käydä lukemassa hänen blogissaan täällä. Kannattaa käydä vilkaisemassa. :^) 

Tein julisteen myös itse tekemästäni työstä, jossa komeilee ahvenneito ja sama teksti, kuin aiemmassakin julisteessa. Tein myös tähän julisteeseen sopivan kutsun, joita lähetin sitten perheelleni ja ystävilleni.

Tässä oli kaikki tältä kertaa, kirjotan taas lähi aikoina ja esittelen näyttelyn, jota varten kutsut ja julisteet tein. 

-Lenni :^) 

Hui Hai

Hei.

Tänään esittelen teille pari öljymaalausta, joita olen saanut tehtyä tässä lähi aikoina. 

Jotkut ovat jo ehkä huomanneet, että pidän merestä ja meri aiheisista asioista. Meren värien loisto ja eliöt ovat kaikki vaan kerrassaan lumoavia. Erityisesti rakastan suurempia mereneläviä, kuten haita, joita maalauksissakin on. 

Maalaukset ovat melko pieniä ja ne ovat tehty öljyväreillä. Ensimmäisessä maalauksessa näkyy hieman vaaleanpunaiseen ja siniseen sävyyn maalattu valkohai, jonka taustalla näkyy muita pieniä kaloja. Kuvan alareunassa näkyy värikkäitä koralleja, joiden sekaan pienet kalat piiloutuvat. 

Toisessa maalauksessa näkyy tiikerihai, joka on myös hieman vaaleanpunaiseen ja violettiin vivahtava. Myös tämän hain taustalla näkyy pieniä kalaparvia sekä koralleja. Vesi alkaa molemmissa töissä vaalenemaan ylöspäin, auringonvalon vuoksi.

Pidän kovasti molempien hai-teosten värimaailmasta ja tunnelmsta. Töiden tunnelma on rauhallinen, mutta jännittävä. Onhan kuvassa sentään terävähampainen hai.

Näitä kahta teosta oli todella mukava tehdä ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Saatan ehkä jatkaa sarjaa yhdellä tai useammalla teoksella.

Eipä minulla muuta tällä kertaa. :^) 

-Lenni

Vedenneidot

Hei. 

Tänään esittelen teossarjan, jonka tein edellisten pöllö-maalausten rinnalla. Näitä teoksia tein enimmäkseen tauoilla ja kotona, mutta näillä näkymin nekin päätyvät tulevaan näyttelyyn. 

Pidän kovasti merestä. Syvästä merestä, koralliriutoista, valaista, kaloista, melkeinpä kaikesta mereen liittyvästä, myös merenneidoista. 

Idea näihin teoksiini lähti, kun  olin piirtänyt muutamia merenneitoja trooppisista kaloista. Nyt, kun ryhmämme teoksissa on aiheena Suomi ja suomalaisuus, inspiroiduin tekemään merenneitoja suomalaisista kaloista. 

Teossarjassa on neljä eri työtä: Hauki, Made, Särki ja Ahven. Toteutin työt värittämällä pohjavärit ensin tusseilla, jonka jälkeen maalasin ja väritin niiden päälle vesiväreillä ja puuväreillä. Alunperin tein vain kolme työtä, mutta ne eivät sopineet keskenään yhteen, sillä värimaailmat niissä ovat todella erilaiset, joten tein sitten neljännen tasapainottamaan muita. 

Kuvissa on jokaisessa eri vuorokauden aika sekä melko erilaiset tunnelmat. 

Hauki -työssä näkee, kuinka neito tarkkailee kauempana näkyvää saarta, jossa on mökki. Teoksessa on yö  ja tunnelma siinä on mystinen. Kuvan taustasta yritin saada mahdollisimman perinteisen suomalaisen mökki-maiseman ja mielestäni onnistuin siinä hyvin. 

Made -teoksessa on aamupäivä ja made-neito makaa rannalla korkean heinikon suojassa. Kuvassa on leppoisa kesäinen tunnelma. 

Särki -teoksessa pyrstökäs neito istuu kivellä heinikon turvissa, kuten made-neitokin. Kuvassa näkyy kuinka auriko on laskeutumassa. Kivellä istuva neito näyttää rauhalliselta ja onnelliselta. 

Ahven -työssä on hieman ujon näköinen ahven-neito, joka piiloutuu suurehkon lumpeenlehdenvarren taakse. Teoksen yläreunassa näkyy lumpeenlehtiä, joiden lomitse paistaa aurinko. Kaikista neljästä teoksesta Ahven on mielestäni parhaiten onnistunut. 

Lopputuloksesta tuli mielestäni upea. Työt kokoavat näyttävän teoskokonaisuuden ja sopivat hyvin yhteen. Jokainen työ onnistui melko hyvin ja niitä oli mukava tehdä. 

Nyt, kun jälkeenpäin ajattelee, olisin voinut vielä jatkaa hieman taustoja, varsinkin vesialueita osasta töistä. Muuten olen tyytyväinen teoksiin.

Nähdään taas ensikerralla. :^) 

-Lenni 

Pöllöjä

Hei. 

On taas aika herättää blogini henkiin äidinkielen kurssia varten, joten katsotaan nyt, mitä tästä tulee. 

Koulun alettua olemme jälleen jatkaneet taiteilua. Näyttelysuunnittelun kurssilla rymämme tehtävänä on pystyttää näyttely koululle. Sama näyttely pystytetään myöhemmin myös Raahesalin lämpiöön, missä se on avoinna kaikille. Näyttelyn teemana on Suomi 100 vuotta. 

Aloimme ryhmän kanssa koulussa yhdessä ensin pohtia aihetta, jonka jälkeen jokainen löysi jotain, mistä inspiroitui tekemään teoksen tulevaa näyttelyä varten. Näyttelyyn tulee sekä maalauksia, kuin piirroksia ja muita teoksia, joten tekniikoiden osalta se tulee olemaan monipuolinen. Kaikkia töitä sitoo kuitenkin sama teema: Suomi 100 vuotta. 

Itse lähdin aihetta tarkastelemaan aluksi Suomen mytologian suunnalta, mutta inspiraatio ei silloin vielä iskenyt, joten pohdittuani aihetta muutaman päivän ystävieni sekä perheeni kanssa, päätin maalata suomessa yleisiä pöllöjä. Alunperin suunnitelmissani oli tehdä kolme erillistä pöllö maalausta, mutta kaksi tehtyäni päätin, ettei kolmatta enää tarvitse. 

Toisen pöllöistä, helmipöllön, maalasin laskeutumaan taikka hyökkäämään saaliin kimppuun. Kuvissa alempana näkee teoksen valmistumisen loppuun asti. Maalauksessa on yö, minkä takia tausta ja pöllö ovat tummia ja sinisen sekä violetin sävyisiä.

Maalasin toisen pöllön, lehtopöllön, istumaan oksalle. Maalauksessa on syksyisen oranssin ja vihreänkirjava tausta.  Kuvassa on rauhallinen tunnelma, toisin kuin öisessä pöllö-työssä. Tämän taulun maalaminenkin sujui sulavammin, kuin ensimmäisen. Kesälomalla ei juuri tultu maalailtua, minkä takia aloittaminen tuntui vaikealta, mutta sain työt valmiiksi ajoissa, mikä oli tavoitteeni. 

Loppujen lopuksi olen tyytyväinen maalauksiin ja siihen, miltä ne yhdessä näyttävät. Tämä taisikin olla ensimmäinen kerta, kun maalasin pöllöjä. Pöllöt ja linnut yleensäkkin ovat mielestäni kauniita ja mystisiä eläimiä ja olen jo pitemmän aikaa halunnut maalata niitä ja nyt on sekin tehty. 

Siinäpä kaikki tältä kertaa, kirjoittelen taas myöhemmin uudestaan. :^) 

-Lenni

Hei.

Tämä taitaakin olla viimeinen postaus työssäoppimisen aikana. Itse jakso loppui jo viime perjantaina ja huomenna sitten pitäisi palata Lybeckeriin pariksi päiväksi. Haluaisin tässä postauksessa kertoa vielä miten top meni ja sillä lailla.

TOP-jakso siis alkoi keväällä 25. helmikuuta, kun saavuin koululle. Aluksi olin melko hukassa, vaikka koulu ja opettajat olivat tuttuja jo ennestään. Näiden kuukausien aikana olen kumminkin oppinut tuntemaan, miten koululla toimitaan ja päivät ovat sujuneet melko sulavasti.

Jakson aikana olen oppinut paljon erilaisia asioita ja olen rohkaistunut puhumaan vieraammillekkin ihmisille, kun harjoitusta siihen tuli paljon avustaessa oppilaita. Suurimmalta osin oppilaiden avustaminen on sujunut hyvin, eikä mitään ongelmia ole tullut vastaan. Kaikki on sujunut todella hyvin kaiken ikäisten oppilaiden kanssa. Myös opettajien kanssa yhteistyö on sujunut oikein hyvin, vaikka jotkut ovat minut sekoittaneet oppilaaksi välillä: eräs opettaja luuli minua kerran viidesluokkalaiseksi. Avustajien kanssa kaikki on sujunut aivan ihanasti myös. Olemme päässeet tekemään yhdessä monenlaisia juttuja. On ollut mukava, kun on ollut kaveri vieressä juttelemassa ja auttamassa, kun apua on tarvittu.

Läksiäisiksi annoin molemmille opettajille ja toiselle avustajalle kortit joita väsäsin yhden yön.  
Mielestäni kortit onnistuivat hyvin ja niistä tuli ihanan kesäiset. 

Maalasin perhoset ensin akvarellipaperille guasseilla, jonka jälkeen leikkasin ne irti ja liimasin ne korttipohjiin kiinni. Perhosten maalaamiseen meni melko kauan aikaa, kun aloin tekemään niitä niin tarkasti. Tarkasti maalaaminen kumminkin kannatti, sillä perhosista tuli todella nättejä. Olen todella tyytyväinen niihin ja koko lopputulokseen. Korteista tuli juuri sellaisia, kuin halusinkin niistä.

Saa nähdä jatkanko tätä blogia enää, nyt kun TOP-jakso on ohi. Jos jatkan, niin nähdään ensikerralla. :^)  

-Lenni 

Hei.

Toiseksiviimeinen viikko TOP:issa käynnistyi mukavasti koristellessa liikuntasali paperikukkasilla, mitä olemme nyt useamman viikon tehneet. Myös kuudesluokkalaiset ovat auttaneet minua ja toista kuvis avustajaamme kukkasten kanssa. Värikkäillä silkkipaperikukkasilla ja oppilaiden askartelemillä perhosilla me sitten koristelimme salin ja siitä tuli oikein kaunis. Torstaina pidettiin illalla keväjuhla, missä alaluokkalaiset esittivät näytelmiä ja lauluesityksiä vanhemmille ja muille juhlavieraille.

Viikolla ja sahasin ja porasin puukapuloita sopiviksi osiksi seiskaluokkalaisten tuulikelloja varten, maalasin osia tuulikelloihin valmiiksi, niin että nuoret pääsevät vanhusten kanssa suoraan kokoamaan niitä. Valitettavasti en päässyt mukaan katsomaan, miten heillä siellä meni.

Osa ysiluokista lähtevät/lähtivät leirikouluun, joten heilläkään ei ole enää tunteja. Saapa nähdä mitä viimeisestä viikosta tulee, onko silloin enää hirveämmin mitään töitä meille avustajille. Kun meille ei muuta työtä keksitty, pääsimme sitten värittämään oppilaiden keskeneräisiä mandaloita.
Monet eri luokat ovat tehneet mandaloita ja ne sitten kiinnitettiin koulun eri osien kattoihin.

Olin toisen kuvisopettajani apuna kutosten, seiskojen ja ysien kanssa maalaamassa vanhoja pihaleikkejä koulun pihaan. Vanhat olivat jo melkeinpä kuluneet kokonaan pois. Huomasimme opettajan kanssa että lapset leikkivät liikenne hippaa ja muita leikkejä heti seuraavana päivänä, vaikka maalaukset eivät olleet edes valmiita.

Viimeisellä viikolla olin apuna nelosluokkalaisille, jotka viimeistelivät erilaisia eläinhahmoja kanaverkosta. Eläinhahmot viedään kasvimaalle, joka tehdään Ouluun Hupisaarille. 

Näiden kahden viimeisen viikon aikana onkin tullut tehtyä paljon erilaisia juttuja. Nyt on TOP- jakso ohi ja palaan takaisin Lybeckeriin. Mielestäni oli aivan mahtavaa olla avustamassa omassa vanhassa tutussa koulussani, kun pääsin näkemään millaista kouluelämä on myös opettajien kulmasta. Olen varma, että minulla tulee ikävä näitä muutamaa kuukautta, joina olin koulussa avustamassa. Välillä päivät ovat olleet todella kiireisiä ja raskaita, kun taas toisinaan osa päivistä on ollut rentoja ja mukavia. Jään myöskin ikävöimään ihania opettajiani, jotka ovat vieläkin hyvin kannustavia ja yhtä ihania, mitä muistelinkin heidän olevan. Toivon myös että tapaamme muiden avustajien kanssa vielä joskus, kaikki koulun henkilökunnassa ovat olleet todella mukavia ja jään heitä sitten kaipailemaan. 


-Lenni