Tänään, kuten jo aiemmin lupasin, esittelen teille uudempia hahmojani. Hahmoja minulla on kertynyt aikamoinen liuta, joten tulen tässä tulevaisuudessa luultavasti heitä esittelemään lisää, mutta tänään on Nyyrikin ja Mantelin vuoro.
Nyyrikki on noin kolmetoista vuotias poika, joka asuu äitinsä ja velipuolensa kanssa. Hän on ujo vaaleahiuksinen ja melko lyhyt. Nyyrikin äiti, Isabelle on valkea peuranainen, mutta pojan isästä ei valitettavasti ole mitään tietoa. Noki on Nyyrikin velipuoli hän, toisin kuin Nyyrikki, on melko pitkä mustahiuksinen ja punasilmäinen surumielinen nuori. Heidän lisäkseen perheeseen kuuluu viisi kissaa: Lakritsi, Orvokki, Kanerva, Kurkuma ja Siirappi.
Nyyrikki rakastaa lukemista ja kissojaan. Nyyrikki pitää merestä ja kävelyistä rannoilla. Ujo poika harvoin tulee ulos kodistaan yksin. Hänen mukanaan usein tavataan hänen paras ystävänsä Kasperi.
Nyyrikillä ei ole jalkoja, mikä vaikeuttaa hänen elämäänsä melko paljon. Hän menetti jalkansa onnettomuudessa, johon hän joutui kaveriporukkansa kanssa. Nyyrikki, Kasperi ja Jeremia päättivät mennä eräänä yönä tutkimaan autiotaloa. Retkellä oli huono loppu ja Nyyrikin jalat jouduttin amputoimaan.
Saaren taitava satoja vuosia vanha mekaanikkozombie, Ralle rakensi Nyyrikille jalkaproteesit. Uskollisten ystävien voimin Nyyrikki parantui ajallaan ja oppi kävelemään uudelleen.
Kasperi eli Manteli on Nyyrikin paras ystävä. Hän asuu vanhempiensa Oskarin ja Nian kanssa farmilla. Manteli on hiljainen, muttei kovinkaan ujo, kuten Nyyrikki. Mantelilla on todella kiharat punaiset hiukset, tummahko iho ja pisamien täyttämät kasvot. Hän on melko pitkä ja soittaa kitaraa ja on myös melko hyvä laulamaan, vaikkakaan moni ei sitä pääse kuulemaan. Manteli on rauhallinen ja pitkäpinnainen nuori poika. Hän pitää huolta Nyyrikistä ja on lähes koko ajan pienemmän pojan henkisenä tukena ja apuna,
Nyyrikin tapaturma teki pojista vielä läheisemmät, kuin ennen ja nyt he ovat lähes erottamattomat. Mantelin avustuksen ja rohaisun avulla Nyyrikistäkin on tullut hieman rohkeampi, mutta silti punapää on aina hänen mukanaan varmistamassa, että Nyyrikillä sujuu kaikki hyvin.
Perjantai I, 2016
Työssä näkyy oma hahmoni Nyyrikki sinisävyisessä huonessaan. Kuvassa on rauhallinen tunnelma. Teoksessa on yö. Tarkemmin sanoen kymmentä vaille yksi, kuten huoneen seinällä olevasta kellosta voi nähdä. Ulkona sataa vettä ja Nyyrikki itse on videopuhelussa parhaan ystävänsä kanssa.
Työ on toteutettu tussityönä, jonka väritin akvarelleillä. Teoksen sävyt ovat sinivioletteja, mutta seinällä näkyy värikkäitä valoja, jotka tuovat mukavaa vaihtelua huoneen sinisyyteen.
Perjantai II, 2016
Teoksessa on hahmoni Kasperi eli 'Manteli'. Mantelin huone on hieman sotkuisempi, kuin Nyyrikin huone Perjantai I -työssä. Tein työn lämpimillä väreillä, jotta se olisi ikään kuin vastakohta toiseen työhöni. Manteli on myös videopuhelussa Nyyrikin kanssa, kuten tietokoneen näytöstä voi nähdä. Teosten tapahtumilla on siis sama aika. Sama perjantai yö.
Perjantai-teoksissa on molemmissa rauhallinen ja kodikas tunnelma. Ensimmäisessä työssä hallitsevana värinä on sininen ja toisessa oranssi. Vastaväreinä ne sopivat yhteen melko kivasti. Kuvat ovat täynnä pieniä yksityiskohtia, joita minusta on mukava piirtää. Molempien poikien huoneista löytää asioita joista he pitävät ja huoneet peilailevat heidän luonteitaan.
Työt onnistuivat mielestäni todella hyvin. Voisin melkeinpä väittää niiden olevan parhaimpia töitäni. Perjantai-töitä oli mieluisaa tehdä ja pidän todella paljon tekniikasta.
Usein se, että työtä tykkää tehdä näkyy myös lopputuloksessa.
Nähdään taas ensi kerralla :^)
-Lenni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti